Syksy tuntuu sormenpäissä, karheutena kurkussa. Yritän kaivaa itsestäni syksyihmistä. Ei onnistu, ei tänäkään vuonna. Voin ottaa syksystä oranssin, punaisen, keltaisen. Pimeyden ja kylmyyden jättäisin mieluusti väliin. Haalin teatteria, taidenäyttelyitä, kirjoja, lehtiä, käsityökursseja, jättipussin tuikkukynttilöitä, teetä, viiniä, villalankoja ja torkkupeiton. Näillä eväillä kohti pimeitä päiviä.
5 kommenttia:
Kauniit kuvat. Minä olen syksyihminen aivan. Mutta minulla onkin synttärit tässä kuussa.
Rva Reipas, sinä onnekas! Uusien harrastusten myötä ehkä selviän tästäkin vuodenajasta... Vielä vähemmän olen talvihminen!
Toinen syksyihminen ilmoittautuu! Minusta kaikki syksyn värit ovat niin kauniita. Mutta minäkin haalin kyllä kaikenlaista, se kuuluu syksyyn, että aloittaa kaikenlaista. Värikästä viikkoa sinne!
syksyn värit on kyllä ihania, mutta mä en kestä sitä ainaista sadetta... kaunis auringonkukka ja hei kiitos ihanasta kortista!
Kirjailijatar, minä olen vain tällainen hilpeä kevät/kesäihminen, vaikka nautinkin syksyn väreistä! Samoin mukavaa viikkoa!
Etta, täällä on tänään satanut koko päivän, mutta jostain syystä se ei nyt mua niin hirveästi jurppinut... Kiva että kortti tuli perille! Tsemppiä puurtamiseen!
Lähetä kommentti