Aurinko paljastaa lumitimantit oksissa. Pikkuledejä koko pensas täynnä. Yksi valkea päivä, ja herään valoisuuteen. Ilmoittaudun käsityökursseille, varaan teatterilippuja, tutkailen kaupungin konsertti-tarjontaa. Aurinko on lupaus keväästä.
Tytär aloitti uuden harrastuksen. "Ota mut kiinni, kun mä kohta pyörryn onnesta", oli kommentti ensimmäisen ratsastustunnin jälkeen.
p.s. Onko teillä muilla Bloggerin käyttäjillä ollut ongelmia kuvien latauksessa? Onnistuin vihdoin Picasan kautta, mutta normaalireittiä eli Windowsin kansiosta en ole onnistunut lataamaan kuvia moneen viikkoon.
3 kommenttia:
Oh! Menin melkein sanattomaksi, huoahduttaa vaan nuo oksat.
Lumitimantteja ihailin myös sunnuntain hiitolenkillä! Ja kevät/kesälle olisi yksi kudontakurssi, kangaspuilla. Ne teatteriliputkin tuli varattua. Valo tekee tuloaan!
Ja bloggeri on on ollut aivan samanlainen, ärsyttävää.
Kiitos, Ilona! Blogiesi perusteella sinulla kyllä tuntuu olevan sanat tallessa!
Johki, valo on siis sinussakin saanut aikaan vaikka mitä! Minä vain ihailen hiihtäjiä; luistelu on enemmän mun juttu.
Lähetä kommentti