Teatterikäsilaukku, kesäpussukka ja pari galleriaa

Tyhjensin teatterikäsilaukun pääsylipuista ja löysin kadoksissa olleen kesäpussukan. Kesä, tervetuloa!

Ravitsin sielua neljässä taidenäyttelyssä Galleria Uudessa Kipinässä, Galleria Aila Seppälässä, Galleria Nuovossaja Lahden taidemuseon Ekolandia-näyttelyssä.

Ohimenevät maisemat, ohikiitävät ajatukset

Ohikiitäviä maisemia ja unohdettuja ajatuksia aamuisella pyöräretkellä ja auton ikkunan läpi kuvattuna.

Oodi lähikirjastoille

Minulla on treffit ekaluokkalaiseni kanssa kirjastolla. Lähikirjasto on parasta mitä voi olla. Kävelymatkan päässä ja koulumatkan varrella. Olen tuttu naama. Se tuntuu mukavalta. Koululaiset ovat tuttuja naamoja. Pitävät kirjastoa iltapäiväkerhona, kun eivät halua mennä yksin tyhjään kotiin. Meillä on onneksi vielä lähikirjasto. Mihin katosivat lähikaupat, lähikoulut, lähipostit, lähitorit ja lähiostarit? Sinne katosivat tutut juttukaverit ja spontaanit höpöttelytuokiot. Tilalle saimme markettien yksinäisyyden, jossa katsotaan kummeksuen, jos alkaa jutustella ventovieraan kanssa. Yritän silti sitkeästi.

Vuokkoja

Vuokkoja. Sinisiä ja valkoisia. Keltaisiakin on. Keltavuokko on entisen kotipaikkakuntani nimikkokasvi. Entinen naapurin rouva sieltä keltavuokkokaupungista oli nimeltään Vuokko. Olisi ollut hauskaa, jos Vuokon sukunimi olisi ollut Valkonen. Tai sitten ei. Vai olisiko se ollut hauskaa, jos Vuokon miehen nimi olisi ollut Oras tai Terho?  Apila, Lumimarja, Metsätähti, Tähkä, Kaarna, Naava, Timotei ja Yrtti. Etunimiä nuokin. Joskus muinoin ostettiin punastellen Vuokkosia. Mutta se on eri juttu se.

Niin ja nykyisen kotipaikkani nimikkokasvi on häränsilmä. Keltainen sekin on, tosin aika vaatimattoman näköinen, sellainen hontelo versio voikukasta. Sitä on käytetty lääkekasvina ja kellona: heinätöihin piti lähteä silloin, kun häränsilmän kukinto aukesi, ja kotiin sai palata, kun kasvi veti mykiönsä takaisin suppuun. Tärkeä tehtävä.

Suklaapuoteja ja leskenlehtiä

Tv:tä katsoessa oppii kaikenlaista:

Italian Torinossa voi ostaa 12 eurolla suklaapassin, jolla voi maistella kaikki kaupungit suklaakaupat läpi.

Tampereen Teatteri järjestää Äijäparkin miehille. Naiset katsovat näytelmän ja juovat kuoharia. Miehet katsovat parkissa samaan aikaan lätkää ja juovat olutta.

Eläintarhan orangit ja ihmiset pystyvät kommunikoimaan taulutietokoneen avulla. Nykyiset kosketusnäyttöiset tabloidit eivät kuitenkaan kestä kovaa käsittelyä, joten kehitteillä on oranginkestävä laite.

Suomessakin saattavat jotkin asuinalueet uuden termin mukaisesti ghettoutua.

Leskenlehti on saanut nimensä siitä, että sen lehdet ilmestyvät esiin vasta myöhemmin kesällä, kun kukat ovat jo lakastuneet.

Tunnustuksia

Sain Liebster-tunnustuksen Pihin naisen elämää -blogista. Kiitän ja kumarran ja iloitsen, pihi nainen!

Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

Tunnustuksen säännöt:

                               

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jonka antoi sen sinulle.

2.Valitse viisi suosikkiblogiasi ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.

4. Toivo, että ihmiset, joille lähetit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!

Heitän tähän viisi ihanaista blogia, joita seuraan. Kaikkia näitä blogeja yhdistää kauniit kuvat, elämänilo ja tekemisen meininki!

Kultasiskoni

Postikortilla

Frostbites

Kupla

Pieni ajatus

Silmuja ja nuppuja

En koskaan kyllästy kuvaamaan kukkia ja kasveja, nuppuja ja silmuja, oksia ja juuria. Ovat niin kuvauksellisia. Kukkien nimiä en juurikaan muista. Tiedän helmililjan ja tulppaanin. Näistä. Kukkapenkin kukat joko rehottavat tai nuupahtavat. Ei nimistä niin väliä. Kuvaan mielelläni myös kasvoja. Jos ne vain ovat kuvaan suostuvaiset, kuvaukselliset. En ole vielä sellaisia kasvoja nähnyt, joissa ei olisi jotain ikuistettavaa.