Tyynenä auringossa

Lähiaikoina tapahtunutta:

Kuulin tarinan mummosta, joka putosi soutulaitteesta ja kuntosaliohjaajasta Igorista, joka riensi apuun.

Tapasin koiran, joka tekee emäntänsä kanssa vatsalihasliikkeitä.

Join samalla aterialla chileläistä valkoviiniä ja suomalaista arkimaitoa, vaikka olikin pyhä.

Hoivasin lapsen sormea, jota papukaija luuli herkkupalaksi.

Istuin auringossa ja luin kirjaa tyynin ilmein ihan rauhassa, vaikka naapurit kuopsuttivat, kaivoivat, raivasivat ja haravoivat. 

Näin naisen, joka on niin kova juoruilemaan, että hänen täytyy meheviä juttuja kertoessaan nojata kävelysauvoihin, ettei häntä ala pyörryttää.

Olin Meksikon pikajunan kyydissä.

Tein aikamatkan menneisyyteen ja näin kaikkea kaunista, vanhoja tuttuja ja herttaisia pääsiäistipuja Toivolan vanhalla pihalla Jyväskylässä. Kuvat ovat sieltä.

Jos olisin tulppaani

Pääsiäisen värit ovat minun värejäni: keltainen, oranssi, pajunkaarnanruskea, heleä vihreä.

Tuulen naapurin Kirjailijatar jakoi hauskan ajatusleikin. Mikä sinä olisit, jos olisit kasvi, liikkenneväline, tuoksu, elokuva, esine, vaatekappale, laulu, kuuluisuus ja rakennus? Hänen mielestään minä olisin koivu, fillari, syreeni, Notting Hill, puuvärikynät, tennarit, Tehosekoitin, Hella Wuolijoki ja Ateneum.

Jos olisin kukka, olisin tulppaani. Jos olisin uusi ammatti, olisin floristi ja kukkakauppias. Olisin joka päivä kauneuden ympäröimänä. Kukkien sitominen olisi melkein yhtä rentouttavaa kuin neulominen. Olisikohan minulla kukkakauppiaan ammatista liian romantisoitu kuva?

Huomenna virvotaan ja varvotaan. Oksat odottavat korissa, virpojan kasvot pisamia ja punanenää.