Lapsi kierrättää Ystäväni-kirjaa luokassa. Liikuttavan
haparoivat kirjaimet täyttävät rivit, ja kavereiden vastauksia tutkitaan
hartaudella. Kysymykset ovat pysyneet aika lailla samoina sitten 1970-80-luvun.
No, silloin ei kysytty sähköpostiosoitetta eikä kännykkänumeroa. Nykyisessä
Ystäväni-kirjassa toiveammatti on vaihtunut tulevaisuuden toiveeksi, mutta
kaipa tulevaisuuden toive voi olla opettaja tai kirjastontäti? Yksi juttu on
myös muuttunut: Eniten vihaan –kohta on poistunut ystävänkirjan sivuilta.
Siihen piti vastata ”Käärmeitä, poikia ja sotaa”.
Sivut
30. toukokuuta 2012
26. toukokuuta 2012
Disainia ja fotoja Lahessa
Muotohuoltamo on entinen huoltamo |
The city of Lahti as we like it! |
Aisti '12 |
Soul 0f Design |
Lahtikin on Design-pääkaupunki 2012. Kaikkea mukavaa on tarjolla
pitkin vuotta Muotohuoltamolla,
nuorten valokuvanäyttely The city of Lahti as we like it! International Photo Centerissä,
Jazztorin yhteydessä Muotoiluinstituutin muoti- ja vaatetussuunnittelun Aisti ´12 -muotinäytös ja
Muotoiluinstituutin opiskelijoiden töitä Soul of Design -näyttelyssä.
Ja minulla on ollut kamera mukana koko viikon! Mukavaa kun ei tarvitse raahata koko arsenaalia salamavaloineen mukana, vaan voi sujauttaa kameran käsilaukkuun.
25. toukokuuta 2012
Muisto
Kävelen ekaluokkalaisen kanssa koulusta kotiin käsi kädessä.
Aurinko kuumottaa kasvoja, vaaleanpunainen ponireppu keikkuu selässä, suusta
pulppuaa puhetta, saparot heilahtelevat askelten tahdissa, valkovuokot
puristuvat pieneen nyrkkiin. Toukokuun viimeiset viikot. Epätavallisen
kiireetöntä.
Tämän kuvan haluan säilyttää.
22. toukokuuta 2012
Turistina Helsingissä
|
Päivä Helsingissä auringon paahteessa, kamera kaulassa muiden turistien tapaan. Kiireetöntä puistokävelyä, merenalaisia maisemia, lounas ja kahvit tutussa seurassa, hauska näyttely "Enemmän funkista, Reino!" - Design Helsinki-elokuvissa kaupunginmuseossa, haastattelu ja yksi pieni tilpehööri- putiikki matkan varrella. Junamatkalla kaverina Didier van Cauwelaert´n Keijukaisen koulutus.
19. toukokuuta 2012
Einesruokapäivä
Toiset viettivät pop up -ravintolapäivää. Me vietimme ystäväperheen kanssa einesruokapäivää. No, raparperipiirakka oli sentäs lähiruokaa, sieltä ystävien pihasta. Että ehkä vietimme vähän myös lähiruokapäivää. Lisäksi päivään kuuluivat auringossa kärtsännyt decoltee, puussa, trampoliinilla ja pihalla temppuilevat lapset, valepaskahousu-korttipeli, virkkausta korituoleissa pihan perällä, villit pihansuunnitteluprojektit, vähän jääkiekkoa ja pettyneitä ilmeitä, paljon lämpöä, naurua ja kikatusta, pumpulipilvet, kevyt kesäolo, tuliaskukiksi limenvihreä kimppu.
18. toukokuuta 2012
Teatterikäsilaukku, kesäpussukka ja pari galleriaa
Tyhjensin teatterikäsilaukun pääsylipuista ja löysin kadoksissa olleen kesäpussukan. Kesä, tervetuloa!
Ravitsin sielua neljässä taidenäyttelyssä Galleria Uudessa Kipinässä, Galleria Aila Seppälässä, Galleria Nuovossaja Lahden taidemuseon Ekolandia-näyttelyssä.
16. toukokuuta 2012
Ohimenevät maisemat, ohikiitävät ajatukset
15. toukokuuta 2012
Oodi lähikirjastoille
Minulla on treffit ekaluokkalaiseni kanssa kirjastolla.
Lähikirjasto on parasta mitä voi olla. Kävelymatkan päässä ja koulumatkan
varrella. Olen tuttu naama. Se tuntuu mukavalta. Koululaiset ovat tuttuja naamoja. Pitävät kirjastoa iltapäiväkerhona, kun eivät halua mennä yksin tyhjään kotiin. Meillä on onneksi vielä
lähikirjasto. Mihin katosivat lähikaupat, lähikoulut, lähipostit, lähitorit ja
lähiostarit? Sinne katosivat tutut juttukaverit ja spontaanit
höpöttelytuokiot. Tilalle saimme markettien yksinäisyyden, jossa katsotaan
kummeksuen, jos alkaa jutustella ventovieraan kanssa. Yritän silti sitkeästi.
12. toukokuuta 2012
Vuokkoja
Vuokkoja. Sinisiä ja valkoisia. Keltaisiakin on. Keltavuokko
on entisen kotipaikkakuntani nimikkokasvi. Entinen naapurin rouva sieltä
keltavuokkokaupungista oli nimeltään Vuokko. Olisi ollut hauskaa, jos Vuokon
sukunimi olisi ollut Valkonen. Tai sitten ei. Vai olisiko se ollut hauskaa, jos
Vuokon miehen nimi olisi ollut Oras tai Terho? Apila, Lumimarja, Metsätähti, Tähkä, Kaarna,
Naava, Timotei ja Yrtti. Etunimiä nuokin. Joskus muinoin ostettiin punastellen
Vuokkosia. Mutta se on eri juttu se.
Niin ja nykyisen kotipaikkani
nimikkokasvi on häränsilmä. Keltainen sekin on, tosin aika vaatimattoman
näköinen, sellainen hontelo versio voikukasta. Sitä on käytetty lääkekasvina ja
kellona: heinätöihin piti lähteä silloin, kun häränsilmän kukinto aukesi, ja
kotiin sai palata, kun kasvi veti mykiönsä takaisin suppuun. Tärkeä tehtävä.
11. toukokuuta 2012
Suklaapuoteja ja leskenlehtiä
Tv:tä katsoessa oppii kaikenlaista:
Italian Torinossa voi
ostaa 12 eurolla suklaapassin, jolla voi maistella kaikki kaupungit
suklaakaupat läpi.
Tampereen
Teatteri järjestää Äijäparkin miehille. Naiset katsovat näytelmän ja juovat
kuoharia. Miehet katsovat parkissa samaan aikaan lätkää ja juovat olutta.
Eläintarhan orangit ja ihmiset pystyvät kommunikoimaan taulutietokoneen avulla.
Nykyiset kosketusnäyttöiset tabloidit eivät kuitenkaan kestä kovaa käsittelyä,
joten kehitteillä on oranginkestävä laite.
Suomessakin saattavat jotkin asuinalueet uuden termin mukaisesti ghettoutua.
Leskenlehti on saanut
nimensä siitä, että sen lehdet ilmestyvät esiin vasta myöhemmin kesällä, kun
kukat ovat jo lakastuneet.
10. toukokuuta 2012
Tunnustuksia
Sain
Liebster-tunnustuksen Pihin naisen elämää -blogista. Kiitän ja kumarran ja iloitsen,
pihi nainen!
Liebster tarkoittaa
"rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös
suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on
alle 200 seuraajaa.
Tunnustuksen
säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, jonka antoi sen sinulle.
2.Valitse viisi suosikkiblogiasi ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän
blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset, joille
lähetit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!
Heitän tähän
viisi ihanaista blogia, joita seuraan. Kaikkia näitä blogeja yhdistää kauniit
kuvat, elämänilo ja tekemisen meininki!
Pieni ajatus9. toukokuuta 2012
Silmuja ja nuppuja
En koskaan kyllästy kuvaamaan kukkia ja kasveja, nuppuja ja silmuja, oksia ja juuria. Ovat niin kuvauksellisia. Kukkien nimiä en juurikaan muista. Tiedän helmililjan ja tulppaanin. Näistä. Kukkapenkin kukat joko rehottavat tai nuupahtavat. Ei nimistä niin väliä. Kuvaan mielelläni myös kasvoja. Jos ne vain ovat kuvaan suostuvaiset, kuvaukselliset. En ole vielä sellaisia kasvoja nähnyt, joissa ei olisi jotain ikuistettavaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)