Vaalitenttiponcho valmistumassa.
Television presidentinvaalikeskustelut ovat oivallista aikaa neuloa. Puhuvia päitä ei ole pakko nähdä. Ja jos onkin, voi vilkuilla puikkojen yli.
Haluaisin oppia katsomaan elokuvia alusta loppuun. Muitakin kuin Kaurismäkeä ja Amélien. En vain yleensä jaksa keskittyä, jos elokuvan alku ei imaise mukaansa. Yhdentekevää elokuvaa en muista ollenkaan, en edes sitä, olenko nähnyt sen vai en. Säälittävintä on se, että joudun kysymään mieheltäni, muistaako hän minun katsoneen elokuvan ja mahdoinkohan pitää siitä... Ehkäpä ryhdistäydyn ja alan käydä useammin elokuvateatterissa - siellä pitää uppoutua enemmän juoneen kuin silmukoihin.
2 kommenttia:
Minulla sama tuon muistamattomuuden kanssa. Onneksi miehellä on parempi muisti.
Minä kyllä tykkään katsoa elokuvia ja katsonkin, aika paljonkin. Mutta en kyllä neulo samaan aikaan :)Ponchosta tulee kivan värinen.
Kirjailijatar, kyllä mäkin tykkään katsoa, kunhan ensin pääsen sisälle siihen juttuun.
Kiitos, ihan mukava poncho tuosta tulee. Lisää vaan keskusteluohjelmia, niin kohta se on valmis!
Lähetä kommentti