Kirjalijatar haastoi minut kertomaan itsestäni kaikenlaista:
7 satunnaista asiaa minusta:
1. En ole koskaan käyttänyt hymiöitä. En oikein tiedä syytä tähän; ehkä en vain ole tottunut viljelemään niitä tekstin seassa.
2. Käytän tesktiviesteissä ja chatissa isoja alkukirjaimia ja välimerkkejä. Niuho mikä niuho.3. Minulla on pakonomainen tarve leikata lehdistä kiinnostavia juttuja, ja olenkin suossa monimutkaisen arkistointisysteemini kanssa.
4. Haluaisin olla urheilullinen, mutta valitsen lähes aina mieluummin kirjan tai käsityön lenkkitossujen sijaan.
5. Mieluisin kotityö on pyykkääminen. Koska sen tekee kone ja koska puhdasta pyykkiä on ihana tuoksutella ja viikata.
6. En voi pitää tekstipaitoja.
7. Kävin eilen katsomassa Homo!-musikaalin. Vaikuttava, hauska, absurdi, koskettava. Nimensä mukaisesti anarkistinen musiikkifarssi.
10 hyvää mieltä tuottavaa asiaa:
1. hyvä ruoka jonka saa nauttia hyvässä seurassa
2. lähikirjastomme ihanat kirjastonhoitajat, jotka joskus laittavat minulle uutuuskirjan jemmaan
3. lapsen nauru
4. kirjat: romaanit, novellit, satukirjat, matkakirjat, käsityökirjat, elämäkerrat...
5. sauna ja saunaolut
6. nuotioletut
7. järven ranta ja järvessä uiminen
8. keskustelut ystävien kanssa
9. käsillä näpertely
10. lämmin kesäpäivä
7 kommenttia:
Kiva, kun vastasit :) Siinä sulle hymiö. Minä käytän hymiöitä, mutta kakkoskohdassa olen yhtä niuho. Ja minäkään en osaa pitää tekstipaitoja.
Järven selkä...minulle käy nykyään meren selkäkin. Meri on tainnut tehdä tehtävänsä.
Ja minäkin haluaisin nähdä HOMOn.
Tuo hymiöasia on kyllä hauska ja ehkä erikoinenkin. Mutta isot alkukirjaimet on must ja välimerkitkin, vaikka ihan kaikkea en osaa ja välillä on liian kiire, ettei muka ehdi oikolukemaan ja tulee näppisvirheitä. Ja sitten ärysttää.
Töissä on joku laittanut asiakasrekisteriin ihmisten nimet pienillä kirjaimilla. Arvatkaa ärsyttääkö!!!! Ja kuka joutuu aina korjaamaan ne.
Hyviä listoja, listat on aina mielenkiintoisia. Minäkin leikkelen lehdistä milenkiintoisia juttuja ja kuvia, arkistointi on vaikeaa ja niitä on aivan liikaa, mutta luopuminekin on vaikeaa. Isänikin keräilee lehtileikkeitä ja viime kesänä mummoni jäämistöjä tyhjennellessämme löytyi iso kasa mummon talteen ottamia leikkeitä.
Tuo kolmas kohta, suossa oleminen nauratti aivan erityisesti, tunnistan suossa olemisen ;-)
Minulla on blogissani sinulle lisähaaste näin tiistaina :)
Pyykkääminen on mukavaa ja ihanaa kun pian saa pyykit taas ulos kuivumaan.
Minä olin ennen totaali kielteinen hymiöitä kohtaan. Ajattelin: ei ikinä yhtään ainoata hymiötä, kunnes aloitin blogin. Blogissa ne kummasti tuntuivatkin tuikitarpeellisilta. Vähän niin kuin pehmennyksenä, lempeänä virneenä tai ystävällisenä eleenä, tavallaan turvana, ettei tule väärin ymmärretyksi, vaikka ainahan se vaara on.
Kumma juttu, mutta nykyään käytän niitä varsin sujuvasti:) Ehkä liikaakin:)
Kirjailijatar, kiitos - nyt hymyilen! Kyllä mullekin meri käy, kunhan vesi on tarpeeksi lämmintä uimiseen!
Katri, joo ehkä pahinta, jos ihmisten nimet kirjoitetaan pienellä! Sitä me ei kestetä, me niuhot!!
Varista, olenpa tainnut minkäin periä keräys- ja arkistointiluonteen...
Listat on aina hauskoja!
Himalainen, kiitos, huomasin haasteen! Juu, suossa aina välillä ollaan!
Leena, ulkona pyykeistä tulee ihanan raikkaita (jos ei nyt satu naapuri polttamaan roskia vieressä...)! Kevättä odotellessa!
Celia, minulla ei ole mitään periaatteellista syytä, miksen käytä hymiöitä, mutta en vaan niiden yleistyessä ottanut käyttöön niitä, siinä kai se jäi. Pitäisikö opetella?!
Lähetä kommentti