Nappikoru äidin vanhoista napeista ja huopapalleroita pihlajanmarjojen väristen puuhelmien kanssa. Pihlajanmarjat veivät ajatukset syksyyn. Huopa tuntui talviselta. Mutta en luovu vielä kesästä.
Kansalaisopisto ja paikallinen käsityökeskus tarjoavat mosaiikkia, emalointia, nahkakoruja, betonitöitä, punottuja huopakoreja ja sisustusneuleita. Liian paljon kaikkea kivaa! Toivottavasti ehdin edes johonkin noista.
7 kommenttia:
Tuollaisia nappikoruja olisi kyllä hauska alkaa väsäillä syyspuhteina. Kirppiksiltä löytää kivoja nappeja ja olenkin miettinyt mitä kivaa niistä voisi tehdä. :)
Pihi nainen, nappikoruihin jää koukkuun, kun nappiläjääkatsellessa alkaa jo suunnitella seuraavaa ja seuraavaa korua!
Ehdottomasti sinne nahkakorukurssille mukaan. Kuulostaa niin kivalle. Betonityöt kyllä myös.
Meillä menee syksyn kurssit sillain, että se emalointi, jonne olisin halunnut ei sovi aikatauluun mitenkään päin. Pääsisin 6 kerrasta yhdelle mukaan. Ja sitten loput on sellaisia, joilla olen jo ollut, eli ei niin houkuttelevia vaihtoehtoja. Tokihan siellä voi tehdä oman mielikuvituksen rajoissa "vaikka mitä", mutta ei opettaja ehdi neuvomaan, kun muut tekee jotain omaa juttuaan, joka siinä kurssin ohjelmassa on mainittu. Ei siis sille opettajallekaan kivaa, jos joku tulee sooloilemaan ja vielä kyselemään neuvoja. Eli mun kurssit on vielä harkinnassa.
Katri, mullakin kurssit vielä harkinnassa. Betonityöt menee päällekkäin työjutun kanssa, ja emaloinnissa olinkin viime syksynä, mutta nahkaa lähden ehkä vääntämään! Se on sellainen yhden illan juttu.
Minä menisin tuonne betonitöihin. Riittävän krouvi homma minulle, kun en kestä mitään piperrystä. Kyllä sinun johonkin pitää ehtiä!
Nappikauppaa :) Hauskan korun olet tehnyt!
Kivitasku, kiitos! Tuli vanhat (osa1960-luvulta)napit käyttöön - ja vielä jäi nappeja nappikauppoihin!
Lähetä kommentti