Sinä päivänä

 

 

Uskottuni ja Välimatka menivät ystävälle lainaan. Sille, jolta sain kerran kauniin kirjanmerkin.
Sille, jolta sain lainaksi Sinä päivänä -elokuvan. Kirjasta pidin; elokuvalle yritin antaa mahdollisuuden.

Lainasin Virkkurin, jotta löytäisin taas kadoksissa olleen virkkurini.

Kuuma, kuumempi, kuumin

Kuuma aamu, kuuma päivä, kuuma ilta, kuuma yö. Ihana helle tuo raukeuden päivärytmiin. Mitään muuta ei tarvitse tehdä kuin lueskella kirjaa ja välillä vähän tehdä kevyttä kesäruokaa. Uppoudun Afganistanin sodan ja toisen maailmasodan maailmoihin, kun luen yhdeltä istumalta Ja vuoret kaikuivat ja Pariisin huhtikuun. Yhdeltä istumalta iltayhteentoista ulkona lempituolissani terassilla, kesämekko päällä. Ajatukset kirjojen tarinoista huolimatta vielä Lapin karussa kauneudessa.

Tyhjä tulliasema ja evästauko rotkon reunalla

Muutama kilometri rajalle. Tyhjä tulliasema, serpentiinitiet ja lumihuippuiset vuoret. Skibotn ottaa meidät vastaan aurinkoisena. Eväät syödään rotkon reunalla. Pienin pannaan leipineen ja mehuineen auton takakonttiin, ettei putoaisi jyrkänteeltä.

Saanan ja Mallan sylissä

Ajamme käsivartta pitkin. Pitkä tie edessä, ainoa tie, ei yhtään risteystä matkalla Saanan ja Mallan syliin. Kuuntelemme hiljaisuutta ja kipeämme monta rappusta tunturin laelle. Huipulla tuulee.

Luontopsykologi kertoo lehdessä, että metsässä mieliala kohenee ja verenpaine laskee jo 10 minuutissa. Kilpisjärven rannalla ei kestänyt sitäkään.

Mökissä ei toimi telkkari, kännykkä ei löydä nettiyhteyttä. Olemme uutis- ja somepimennossa. Hyvä niin. Tapaamme pari retkeilijää tunturissa ja tervehdimme kaupan kassatyttöä. Muuten olemme keskenämme.

Tunturien tyyneyden jälkeen Joulupukin maa Napapiirillä matkamuistomyymälöineen, japanilaisturisteineen ja muovitonttuineen tuntuu aika hassulta.

Kaikenlaisia koruja ja lounas tiskipöydällä

Kokeilin ensimmäsitä kertaa split eye beading needleä. Mikähän neulan suomennos mahtaa olla? Helmineula? Toimi hyvin lötkön kuminauhan kanssa, vaikka lopulliseen koruun pitikin käyttää ohutta koruvaijeria, koska kivet olivat kovin painavia.

Lasihelmet ovat yksinkertaisen kauniita.



Ehkäpä näistä kirpparinapeista



ja hirvenhampaista syntyy joskus vielä koruja.

Vanha lempparikoru tarvitsi vain korutohtoria.

Sadepäivänä on paras pysytellä sisällä ja väkertää koruja. Puu- ja lasihelmet, napit, koruvaijerit,  nahkanauhat, korulukot ja pihdit valloittivat keittiön pöydän. Yksi söi lounaan kodinhoitohuoneessa, toinen tiskipöydän ääressä. Minä toinen kankku jakkaran kulmalla, koska korutarvikkeet olivat valloittaneet tuolitkin.

 

Askartelupaja oli tänään rannekorupainotteinen. Jotkut sanovat rannekoruja käsikoruiksi. Hassua. Nilkkakorua en ole koskaan oppinut pitämään - olisiko se sitten jalkakoru?

 

 

Kirkkaat päivät ja puolikuivia klassikoita

Meidän mahtava lähikirjastomme oli tehnyt valmiita ylläripusseja lainattavaksi. Aikuisille oli tarjolla mm. Skandaalin käryä, Ohukaisia, Ranskalaisittain, Höttöä helteeseen ja Vain miehille. Valitsin Puolikuivat klassikot -kesäpussukan!

Ennen kuin tartun puolikuiviin, luen Yhden elämän muistot loppuun. Loman avasi Kirkkaat päivä ja ilta. Olkoot niin.

Pidän auringosta ja uimisesta

Pidän auringosta ja helteestä. Lapsen iho ei.
Pidän uimisesta järvessä. Mökkeilyssä parasta on aamu-uinti hiljaisessa maisemassa. Sulaudun siihen.
Pidän juhannusruusuista. Ottivat tänä vuonna varaslähdön.
Pidän oransseista kukista. Orvokit eivät vain pitäneet kuumuudesta.

Marraskuussa ei muista, millaista on kesän valo.