Sivut

13. huhtikuuta 2012

Kaikkea omituista



Kaikkea omituista.
Lakkasin kynnet kirkkaanoranssinpunaiseksi. Pure coral, sanoo pullo. Minähän en ole kynsilakkaihminen. Mutta jospa rupean.
Söin kolme buranaa. Liikaa koneella vietettyjä tunteja ja apinan virkkaamista. 
Olin iloinen veronmaksaja. Kirjaston varaukset saapuivat, ja sain hyviä kirjavinkkejä tutuilta kirjastotädeiltä (heitä saa sanoa tädeiksi, kertoivat itse niin).
Varasin lennot ja hotellin netistä. Aika helppoa shoppailua, klik - klik. Ei ihme jos joillain holtittomilla rahankäyttäjillä ostelu lähtee lapasesta…
Lumen alta paljastui krookuksia. Koskaan ennen syksyllä jemmaamani sipulit eivät ole putkahtaneet keväällä esiin. Ehkä rupean myös viherpeukaloksi (mitenköhän se sopii kynsilakkaihmiselle?).  
Olin järjestyksenvalvojana iltamissa. Minut valittiin varmaankin pelottavan ulkomuotoni ja ronskin kokoni vuoksi (157 cm).

6 kommenttia:

Katri kirjoitti...

Edelliseen liittyen. Olen itsekin kokeillut joskus samaa. Ei onnistunut. Mies on joskus tunnustanut, että hänen mielestä on epäsiistiä siinä vaiheessa, kun tarvii lapioa kulkuväylien tekoon. Tyydyn siis naputtamaan kaikille. Tee sitä, vie pois paikoilleen jne.

Epistä. Teillä kasvaa jo krookukset. Meillä sataa lunta. Jo toista päivää peräkkäin. Välillä se oli jopa räntää. Mutta viherpeukalo susta tulee. Ikä sen tekee. Oon huomannut itsestäni.

Kirjailijatar kirjoitti...

Oioi, olet ruvennut ostamaan matkoja netistä! Se on tosiaan ihan liian helppoa :)

Buranajuttu olikin sitten vähän tylsempi, pirun hartiat, täälläkin menevät jumiin, jos ei muista tanssia ja heilua. Tänään heiluin samalla kun lauloin.

Nina kirjoitti...

Oi kukkia! Piti oikein moneen kertaan katsoa, joo on ne.

Auts mulla ihan sama hartiajumi (ei nyt ehkä ihan sama). Nykyisin myös ranteeseen alkaa juilimaan parin tunnin jälkeen. Yläselänkierto auttaa aika paljon.

Tie on kevyt kirjoitti...

Katri, kun pieni rivitalopihapläntti vaihtui muutama vuosi sitten isommaksi pihaksi, ajattelin, että nyt minusta tulee viherpeukalo. Ei tullut, mutta jospa annan iän vielä karttua...
Nyt on sitten selkä niin jumissa, etten oikeasti voi poimia mitään tavaroita lattialta - sitä saa mitä tilaa!

Kirjailijatar, matkojen varailu oli vähän liian helppoa...
Nyt yritän muistaa pitää hartiat ja selän tästedes kunnossa!

Varista, no nyt krookukset on lumen peitossa, että se siitä. Plääh.
Krempat pitäisi ennaltaehkäistä, mutta kun olen liian saamaton...

Petriina kirjoitti...

Ainahan voi lakata varpaankynnet ? ;)

Kauniit krookukset. Kevät on ihana <3

Tie on kevyt kirjoitti...

Petriina, varpaankynsiä lakkaankin ahkerasti kesällä!
Kevät ON ihana kaiken kylmyyden ja pimeyden jälkeen!