Minulla on treffit ekaluokkalaiseni kanssa kirjastolla.
Lähikirjasto on parasta mitä voi olla. Kävelymatkan päässä ja koulumatkan
varrella. Olen tuttu naama. Se tuntuu mukavalta. Koululaiset ovat tuttuja naamoja. Pitävät kirjastoa iltapäiväkerhona, kun eivät halua mennä yksin tyhjään kotiin. Meillä on onneksi vielä
lähikirjasto. Mihin katosivat lähikaupat, lähikoulut, lähipostit, lähitorit ja
lähiostarit? Sinne katosivat tutut juttukaverit ja spontaanit
höpöttelytuokiot. Tilalle saimme markettien yksinäisyyden, jossa katsotaan
kummeksuen, jos alkaa jutustella ventovieraan kanssa. Yritän silti sitkeästi.
4 kommenttia:
Yritä! Tämä yksinäisten markettien maailma kaipaa jutustelua ventovieraan kanssa.
Ja yhdyn oodiisi, oi, olisipa vielä lähikirjasto. Ja lähiposti. Ja kauppa-auto. Niin ihmisetkin olisivat lähempänä.
Olen niin samaa mieltä kanssasi! Oman ekaluokkalaiseni (ja nelivuotiaan) kanssa olen taas alkanut käydä kirjastossa, ja hienoa huomata, kuinka he pitävät siitä aivan samalla tavalla kuin itse lapsena. Meillä lähin kirjastokin on valitettaasti automatkan päässä, mutta mikä ihaninta, meille tulee kirjastoauto! Sinne pyrin lähtemään joka toinen viikko, eli aina kun auto mäellemme tulee. Kirjastonhoitajista on jo tullut moikkaustuttuja, lähitalojen väkeä näkee bussissa. Ja ihan sillä jutustelutasolla - vaikka jotkut ehkä kummeksuvat. Pieni ja lähellä olevat palvelut ovat kaunista ja jotenkin oikealta tuntuvaa.
Ja vielä - kirjanselkämyksistä löytää kauneutta. Pidin kirjakuvistasi!
Meiltä lähti lähikirjasto joitakin vuosia sitten...eipä ole kivaa ei. Pientä lasta ei lohduta, että keskustassa on upea kirjasto, kun matka on vähän pitkä, eikä sinne oikein yksin voi vielä mennä. No, käydään sitten harvemmin ja rohmutaan kirjasto tyhjäksi.
Kultasiskoni, yritän, vaikka aina en saa vastakaikua.
Voih niin, kauppa-autot, nekin on kadonneet. Kaappa-aatolla käänti kkului olennaisena osana Savon sydämessä viettämiini lapsuuden kesiin.
Kivitasku, kirjastoauto on pelastus! Lapsena kävin aina kirjastoautolla ja lainasin ison kassillisen kerran viikossa lukemista.
Kirjanselkämyksissä on kiva rytmi, ehkä kuvat siksi ovat mieleesi!
Kirjailijatar, ei kivaa ei, mutta onneksi voitte rohmuta kerralla suuret määrät lukemista!
Lähetä kommentti