Vuokkoja. Sinisiä ja valkoisia. Keltaisiakin on. Keltavuokko
on entisen kotipaikkakuntani nimikkokasvi. Entinen naapurin rouva sieltä
keltavuokkokaupungista oli nimeltään Vuokko. Olisi ollut hauskaa, jos Vuokon
sukunimi olisi ollut Valkonen. Tai sitten ei. Vai olisiko se ollut hauskaa, jos
Vuokon miehen nimi olisi ollut Oras tai Terho? Apila, Lumimarja, Metsätähti, Tähkä, Kaarna,
Naava, Timotei ja Yrtti. Etunimiä nuokin. Joskus muinoin ostettiin punastellen
Vuokkosia. Mutta se on eri juttu se.
Niin ja nykyisen kotipaikkani
nimikkokasvi on häränsilmä. Keltainen sekin on, tosin aika vaatimattoman
näköinen, sellainen hontelo versio voikukasta. Sitä on käytetty lääkekasvina ja
kellona: heinätöihin piti lähteä silloin, kun häränsilmän kukinto aukesi, ja
kotiin sai palata, kun kasvi veti mykiönsä takaisin suppuun. Tärkeä tehtävä.
6 kommenttia:
Oi ihania Vuokkoja... Enpäs tiedäkkään oman kunnan nimikkokasvia, täytyypä googlailla. Enkä muuten tiennyt leskenlehden nimitystäkään, osuvasti nimetty!
Vuokko on ihana kukka.
Nimenä Vuokko on kaunis, mutta minulle tulee aina mieleeni äitini sukulainen Vuokko-täti, joka oli jotenkin pelottava - myrkyllinen! Ja niin, ne Vuokkoset, niin kömpelöt!
Mutta nyt Etelä-Suomeen muutettuani olen vuosi toisensa jälkeen aivan lumoutunut valkovuokkometsiköistä. Sinivuokot ovat mielestäni vuokoista kauneimpia.
Etenkin sinivuokkokuva vangitsi minut, siinä on hienot sävyt, joita taustan tummuus vielä korostaa. Inspiroituneena kuvistasi ja kertomuksestasi keltavuokosta lähes ryntäsin kamera kädessä kuvaamaan takapihalta löytyvää keltavuokkomätästä. Rakentamisaikana siirsimme sen turvaan, ja pari vuotta jo luulimme, etteivät ne olleet selviytyneet, mutta tänä keväänä ne näyttivät voimansa ja ykskaks valkovuokkojen joukossa oli keltavuokkoja! Ilahduttavaa.
Upeita kuvia.
Kävin kuluneella viikolla Helsingissä työmatkalla ja ehdin tiirailla luontoa vain taksin ja bussin ikkunan läpi. Mutta johan olin kateellinen valkovuokkomeristä. Ja muistakin kukista. Meinasin just muuttaa sinne etelään. ;) Meillä oli silloin vielä niin mahdottoman ankean harmaata. Toisaalta päivän jälkeen olin mahdottoman tukossa, ois ehkä ammattilaisena tehdä niin kuin opettaa ja aloittaa se allergialääke ajoissa.
Iloista äitienpäivää sinulle!
Kuvausasiaan kommentoinkin omaan blogiini.
Minä olen tuntenut yhden oikein mukavan trendikkään Voukon. Muita ei tule mieleen.
Mutta minäkin kuvasin tänään vuokkoja, sinisiä ja valkoisia. Keltaisia ei nähty ollenkaan.
Johki, jostain syystä muistin keltavuokon, koska se on aika harvinainen. Paikkakunnilla on myös nimikkoeläimet; täytyypäs minun googlata niitä!
Katja, hui, myrkyllinen Vuokko-täti. Minäkin pidän joistakin kukkaisista etunimistä: Lilja, Ruusu, Kukka...
Café con leche, kiva kun inspiroiduit! Oho, olette saaneet siirrettyä keltavuokkoja! Ne on kai aika harvinaisia.
Katri, kiitos! Kevät on ihanaa aikaa luonnossa, mutta meilläkin kärsitään lepän ja koivun kukinnan aikaan.
Tänne vaan etelään, niin saat ihailla valkovuokkomeriä joka kevät!
Kävi lukemassa vastauksesi blogissa lamppu- ja valoasiaan liittyen - kiitos!
Kirjailijatar, hih trendikäs Vuokko! Keltavuokot on kai aika harvinaisia, mutta kyllä kahdellakin värillä pärjää!
Lähetä kommentti