Sivut

4. kesäkuuta 2012

Hajanaisia huomioita








Lapsi kysyy, mikä on siideripissis. En osaa selittää.
Tulipalossa kotinsa menettänyt kansanedustajanainen kertoo lehdessä, että onneksi palomiehet saivat pelastettua tärkeimmät: kännykän, läppärin ja auton avaimet. Tärkeimmät?
Toinen lapsi kysyy, onko minulla medialupa, kun kuulemma koko ajan kuvaan häntä.
Ostan teepusseista tehdyt korvikset.
Teen saunan lauteilla selkää rentouttavia joogaliikkeitä. Seuraavana päivänä huomaan kirjastossa Saunajooga-kirjan. Olen aikaani edellä. Yhden päivän ainakin.
Vastaan kävelee mies, jolla on vaaleaksi värjätty tukka ja paksu kultaketju ranteessa. En ehkä voisi elää värjättytukkaisenkultakorumiehen kanssa.
Kukkien värit harvemmin riitelevät keskenään, vaikka tekisi millaisia yhdistelmiä.
Torikahvilassa kahvi maistuu hyvältä. Pahvimukissakin.

9 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Ainakin minä toivoisin tulipalosta pelastettavan nimenomaan läppärini, koska se kantaa sisässään kaikkia muistojani, koko tähän astista elämääni bitteinä. Ovat ne muistot tallessa omassa päässäkin, mutta noita bittejäkään on mahdoton saada korvattua millään vastaavalla. Niin että sikäli voin ymmärtää kansanedustajan lausahduksen. Tosin epäilen hänen suhtautumisensa kyseisiin esineisiin lähtevän arjen hallinnasta ja käytännöllisyydestä.

Kirjailijatar kirjoitti...

Nauratti tuo medialupa-kysymys :) Minultakin on joskus tivattu samaa vähän eri sanoin. Ja nuo teepussikorvakorut haluan nähdä!

Minäkin haluaisin pelastaa kyllä läppärin, kun siellä on niin paljon kaikkea. Aika pelottavaa, kuinka paljon. Mutta kirjeet, valokuvat yms. olisi kyllä yhtä tärkeitä.

Anu.R kirjoitti...

Kauhistutti tuo medialupa-kysymys :I Koskahan joudun tilille.

Anu.R kirjoitti...

Kauhistutti tuo medialupa-kysymys :I Koskahan joudun tilille.

Tie on kevyt kirjoitti...

Ilona, läppäri noista onkin järkevin pelastettava, mutta kännykkää ja auton avaimia en oikein ymmärrä.

Kirjailijatar, teepussit on pyramidimallia ja ilman teenpurua.

Mä olen niin vainoharhainen, että siirrän kaikki valokuvat koneelta tikulle tai dvd:lle, samoin tekstitiedostot.

Rva Reipas, uusi sukupolvi on niin valistunutta!

frost kirjoitti...

Minäkin haluan nähdä teepussikorvikset!
Kukat on mahtavia, ja luonto muutenkin, tuossa värien yhdistämisessä. Mietin, että miltä näyttäisi tuo kukkaloisto musta-valkoisena, kuten ekat kuvat. Kiinnittäisikö sitä sitten huomiota johonkin muuhunkin kuin väreihin..?
Kävin kerran taidenäyttelyssä, jossa oli mustavalkokuvia Intiassa. Ensin ihmettelin, miksi siitä maasta kukaan ottaisi musta-valkokuvia, mutta sitten ymmärsin, että silloin paljastui paljon sellaista, miltä värit normaalisti vievät huomion. Jännää.

Tie on kevyt kirjoitti...

Frost, korvikset ei näytä yhtään teepusseilta, kun nuori disaineri oli sommitellut niistä sellaiset höttöset jutut (tosi selvää...).

Mustavalkokuvissa on oma taikansa. Jännä varmaan tuo Intia-näyttely, kun mielikuva Intiasta tosiaan on yltäkylläisen värikäs.

Heikku kirjoitti...

Voi mitä ihania ajatuksia täältä löytyi! Olipas ihana, kun kävit kirjoittamassa minulle -löysin tänne.

Tie on kevyt kirjoitti...

Heikku, voi kiitos! Kiva kun kävit - vuoroin vieraissa!