Olen nähnyt nuo Kenkäveron kenkäruukut joskus jossakin lehdessä, hauskaa että ne tulivat taas vastaan. Kenkäveroon haluaisin käymään, voisi olla minulle paratiisi.
Kauniisti heijastuu tuo punainen mökki vedenpinnasta. Ihan tyyntä.
Satu, kesäretki ja käsityöporukka on hyvä yhdistelmä! Tertin kartanossa oli paljon kuvattavaa; sieltä myös tuoli ja pitsiliina.
Linnea, kiitos! Oli mukava päivä. Ja uusia käsityöideoitakin tarttui mukaan!
Ilona, kenkäkukkaruukkuja oli parisenkymmentä hauskasti aidan päällä peräkkäin. Kenkäverossa oli vaikea vastustaa kaikkia käsintehtyjä ihanuuksia. Löytyi sieltä täydellinen takkikin, mutta jäi ostamatta korkean hinnan takia...
Johki, retket on hauskoja, kun on valmis ohjelma, jonka mukaan mentiin ja ehdittiin päivän aikana näkemään vaikka mitä. Kenkävero on kiva paikka!
Olipa tutun näköistä, kun vasta viime kesänä kiersin noita samoja paikkoja. Kaunista! Tertin kartanoon voisin koska vaan mennä uudestaan ja mielellään syömään.
Mikkeli on kyllä ihan vieras minulle, puolisoni isä on sieltä kotoisin, mutta en ole koskaan käynyt. Paitsi Kenkäverossa muistaakseni joskus aikoja sitten.
Ja taas niin mahtavia kuvia. Sinä kun löydät aina tuon oikean suunnan mistä kuvaat.Ja missähän minun silmäni olivat kun oli muutama kuva jota en edes tunnistanut. Esim. tuo kaunis sohva tyynyineen.Kävitkö kartanon sisälläkin. Näkisitpä minun kartano kuvani, vähän nolottaisi jos rinnalle laittasin. :) Saanhan tallentaa pari kuvaa omaan albumiini?
Virkattu lintu, kauniin kesäistä oli! Minäkään en ole käynyt tätä ennen Mikkelissä kuin läpiajaen aikonaan pohjoiseen päin.
Kirjailijatar, syömään voisin mennä Tertin kartanoon heti uudestaan! Vähän turhan pitkä matka vain!
Varista, minullekin Mikkeli oli uusi tuttavuus, vain läpikulkumatkalla olen ollut. Monet suomalaiset kaupungit on kesällä viehättäviä.
Merisini, kiitos kiitos! Bussia odotellessa kurkkasin kartanon kuistille ja sieltä löytyi tuo ihana pitsisohva. Totta kai voit napata täältä kuvia! Jostain syystä muuten, kun käyn kommentoimassa blogiasi, muutun aina anonyymiksi, vaikka olen kirjautuneena omalle tililleni - mistähän moinen johtuu?! Muutaman kerran kommentit ovat häippäisseet taivaan tuuliin.
Nyt en kyllä ymmärrä tuota blogi juttua.Olisko juttu tuossa kun sinulla on tuo blogger ja minulla vuodatus. Tuleeko sinulle ne rivit johon pitää jutut kirjoittaa. Mitenhän ne sieltä sitten häippäsee. Huomaan, että vuodatuksessa on paljon yksinkertaisempi, kuin esim tämä sinun kommenti loota. Minullakin ensin häipyi se eka kommentti, mutta se oli oma moka. Mun mies muuten kysyi, että missä retkellä minä olen ollut, kun sinulla oli niin paljon erilaisia kuvia, kuin minulla, kun niitä hänelle näytin ja kehuin.
Merisini, kun yritän kommentoida blogiasi, tulee kommenttiruutu, jonka yläpuolella kysytään nimeä, sähköpostiosoitetta ja kotisivunosoitetta, eli vaikka olen kirjautuneena, siellä ei näy automaattisesti blogini nimi. No, en minäkään näistä ymmärrä, kantapään kautta saa kaiken opetella!
Aika hassu juttu tuo miehesi kommentti! Nähtiinkö me tosiaan niin eri näkövinkkelistä Mikkeli?!
16 kommenttia:
Vaikuttaa ihanalta kesäretkeltä! Nuo monoista/kengistä tehdyt "kukkaruukut" on aika mainiot :)
Oli oikein onnistunut retki! Kenkäruukut reunustuvat Kenkäveron sisääntuloa ja niitä oli kymmmeniä! Hauska näky!
Oi! Retki ja käsityöporukka kuulostavat niin kivalta! Onnentyttö sinä! Tuo pitsiliina ja tuoli, aivan ihanat!
Ihanat hykerryttävät, inspiroivat kuvat. Retki on näiden kuvien perusteellaan ollut mahtava! :-)
Olen nähnyt nuo Kenkäveron kenkäruukut joskus jossakin lehdessä, hauskaa että ne tulivat taas vastaan. Kenkäveroon haluaisin käymään, voisi olla minulle paratiisi.
Kauniisti heijastuu tuo punainen mökki vedenpinnasta. Ihan tyyntä.
Kesäretket on mukavia. Ihana vaaleanpunainen 'kartano' ja pieni punainen mökki. Kenkäverossa olen käynyt muutama vuosi sitten.
Satu, kesäretki ja käsityöporukka on hyvä yhdistelmä! Tertin kartanossa oli paljon kuvattavaa; sieltä myös tuoli ja pitsiliina.
Linnea, kiitos! Oli mukava päivä. Ja uusia käsityöideoitakin tarttui mukaan!
Ilona, kenkäkukkaruukkuja oli parisenkymmentä hauskasti aidan päällä peräkkäin. Kenkäverossa oli vaikea vastustaa kaikkia käsintehtyjä ihanuuksia. Löytyi sieltä täydellinen takkikin, mutta jäi ostamatta korkean hinnan takia...
Johki, retket on hauskoja, kun on valmis ohjelma, jonka mukaan mentiin ja ehdittiin päivän aikana näkemään vaikka mitä. Kenkävero on kiva paikka!
En olekaan käynyt Mikkelissä moneen, moneen vuoteen... Kauniilta näyttää :)
Olipa tutun näköistä, kun vasta viime kesänä kiersin noita samoja paikkoja. Kaunista! Tertin kartanoon voisin koska vaan mennä uudestaan ja mielellään syömään.
Mikkeli on kyllä ihan vieras minulle, puolisoni isä on sieltä kotoisin, mutta en ole koskaan käynyt.
Paitsi Kenkäverossa muistaakseni joskus aikoja sitten.
Ja taas niin mahtavia kuvia. Sinä kun löydät aina tuon oikean suunnan mistä kuvaat.Ja missähän minun silmäni olivat kun oli muutama kuva jota en edes tunnistanut. Esim. tuo kaunis sohva tyynyineen.Kävitkö kartanon sisälläkin. Näkisitpä minun kartano kuvani, vähän nolottaisi jos rinnalle laittasin. :)
Saanhan tallentaa pari kuvaa omaan albumiini?
Virkattu lintu, kauniin kesäistä oli! Minäkään en ole käynyt tätä ennen Mikkelissä kuin läpiajaen aikonaan pohjoiseen päin.
Kirjailijatar, syömään voisin mennä Tertin kartanoon heti uudestaan! Vähän turhan pitkä matka vain!
Varista, minullekin Mikkeli oli uusi tuttavuus, vain läpikulkumatkalla olen ollut. Monet suomalaiset kaupungit on kesällä viehättäviä.
Merisini, kiitos kiitos! Bussia odotellessa kurkkasin kartanon kuistille ja sieltä löytyi tuo ihana pitsisohva. Totta kai voit napata täältä kuvia!
Jostain syystä muuten, kun käyn kommentoimassa blogiasi, muutun aina anonyymiksi, vaikka olen kirjautuneena omalle tililleni - mistähän moinen johtuu?! Muutaman kerran kommentit ovat häippäisseet taivaan tuuliin.
Nyt en kyllä ymmärrä tuota blogi juttua.Olisko juttu tuossa kun sinulla on tuo blogger ja minulla vuodatus. Tuleeko sinulle ne rivit johon pitää jutut kirjoittaa. Mitenhän ne sieltä sitten häippäsee.
Huomaan, että vuodatuksessa on paljon yksinkertaisempi, kuin esim tämä sinun kommenti loota.
Minullakin ensin häipyi se eka kommentti, mutta se oli oma moka.
Mun mies muuten kysyi, että missä retkellä minä olen ollut, kun sinulla oli niin paljon erilaisia kuvia, kuin minulla, kun niitä hänelle näytin ja kehuin.
Merisini, kun yritän kommentoida blogiasi, tulee kommenttiruutu, jonka yläpuolella kysytään nimeä, sähköpostiosoitetta ja kotisivunosoitetta, eli vaikka olen kirjautuneena, siellä ei näy automaattisesti blogini nimi. No, en minäkään näistä ymmärrä, kantapään kautta saa kaiken opetella!
Aika hassu juttu tuo miehesi kommentti! Nähtiinkö me tosiaan niin eri näkövinkkelistä Mikkeli?!
Oh, Mikkeli! Sait ikäväni mökillemme kymmenkertaistumaan! :')
Kultasiskoni, Mikkeli oli minulle lähes tuntematon, mutta oikein mukavalta kesäkaupungilta se vaikutti!
Lähetä kommentti